Press Releases

Documenting our Progress

Home » Tusarassaruqtitausimajut » 2017 » Inuit Takunnaqtangit Sivunittinni Pikialasursuarmit

Inuit Takunnaqtangit Sivunittinni Pikialasursuarmit

Nuvipiri 23, 2017 – Kuupanᕼaigan, Tanmaak; Nuuk, Kalaałiit Nunaa; Iqaluit, Nunavut − Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Pikialasursuaq Tilijaujjutigisimajanginni saqqiiqujivut Inunnit − nalunaiqtausimalutit, Inunnut aulataulutit paqqijauningit piruqtunik piqqusirnillu ajjiungittunit uqausiuvattunik Kanatami Kalaałiit Nunaanilu quttittumi, ammalu uqakkaniqtutit isumaqsurninginni Inuit uattiarurnisaulauqsimajumit nunalinni ullumiujurlu nunalirjuanit.

Pikialasursuaq Uannangani Kalaałiit Nunaani atiqaqtuq Ukiuqtaqtumi Imanga Aukkarnilik − uattiarurnisatuqaaluk imaq sikugunnangittuq niqittiavalialuk imavimmiinngaaqtunik anurimit taikaniinninganni Tilijaujjutiliit Kamagiullutit Inunnut Kalaałiit Nunaanimiutarnut Kanatamillu, ammalu sivulliqpaami unikkaaliulauqtutit, “Inuit Sikuit Aqqutinganni: Sivunittinni Pikialasursuaq“ http://pikialasorsuaq.org atuliqujaminik titiraqsimajut piuqsuanirmit aulattigunnanirmillu tamatuminga:

• Aaqqiilutit aulattinirmut maligaugajaqtumi kamagijauluti Inunnut kiggaqtuijiqarlutit nunalinni Pikialasursuarmit.
• Katimaqatiqaqattarlutit nunalinni qanittumiittunut Pikialasursuarmut, nalunaijailutillu paqqijauqujanginni aukkannilirmi ammalu anginiqsanit nunanganni attuiniqaqtunit katinngajanginnillu nunalinnut, nunamittunillu aukkannilillarimillu. Tamakkua qaujisaqtaunginnaqattarlutit aulataulutillu inunnut angiqsimajunit piliriqataujulimanut ammalu ilisarijauttiaqsimalutillu gavamakkunnut
• Inunnut isumaqsuutauluni upattaugunnaqattarluni taanna Pikialasursuaq

“Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Pikialasursuaq Tilijaujjutigisimajangit pigialauqsimajuq nunalinni unikkaaliarisimallunigillu ukua. Pikialasursuaq Tilijaujjutigisimajanga pivalliajausimaliqtuq taunanngat pigiarlutit qummuapallianiaqtutit nalunanngittuq inuit Pikialasursuarmiittut aulattigumammata tamatumingama,” Ukaliq Ijitsiaq uqaqtuni, Issivautaq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit

“Kalaałiit Nunaani Kanatamilu Katujjimmata piujurjuaraalummit. Tusallarilauqtugut Inuit nunalinni attuajunut pikialasursuarmut pigiarumalirngata paqqittilutit kinguvaattinnut. Inuit nunaliit qanittut Pikialasursuarmut piqataujumammata aulattininginni qaujisainnarninginnillu tamatuminga ajjiunngittumit uumajunik Ilisaqsisimammata tamakkua nirjutiit timittiarittualuummata attuaninginnullu pikialasursuarmut,” uqaqtuni Kuupik Kalaits, Kalaałiit Nunaani kamisanu ammalu Angijuqqaangulauqsimalluni Kalaałiit Nunaani.

Tilijaujjutigisimajanginni ikajuqtuqtaujumasimajut gavamakkunni atuliqtittilutit atuliqujausimajunik unikkaarnit. “sanngiliriinnik gavamakkunniinngaarialik pimmariutigininganni takujauniaqqat tamanna inunnit namminiq kamagijumajanga aulagumajangillu nunangit imangillu. Tilijaujjutiusimajuq ammalu Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit ajauqtuivut Gavamakkunni Kanatami, Kalaałiit Nunaani ammalu Tanmaakmi piliriqatiqaqullugit inunnit saqqiilutillu piuttiaqtumi sivuniqattiaqujaulluni Pikialasursuaq Inungillu,” uqaqtuni Iiva Aariak, Kanatami kamisana, ammalu sivuliqtiulauqsimalluni Nunavummi.

Pikialasursuaq Missaanut

pikialasursuaq, uvvaluunniit “Saqqiqtiaqtualuk Piujualuk”, anginiqpaangummat Ukiuqtaqtumi aukkarnilik ammalu uumajuqarniqpaangulluni tamanna imarmiutarnit Ukiuqtaqtumi Silarjuap kajjinganniittuq. Pikialasursuaq ilisarijausimajuq Inunnut kinguvaariigalaalunnut uumajuqarviummat, nunalinnullu qikiqtaalummi avanirsuarmillu tatiqaqattaqtut aukkannilirmit piruqtuqaqattarningannut. Pikialasursuaq pillarialuujuq timmianut amisunut nunalinnut asinginnullu pijauvattunut. Nirjutiillu ukiuqtaqtuup imanganni nirivattunut aukkannilirmi tamakkuninga tuugaalinnik, qilalugarnit, iqalunni, auknit, mitirnit naujarnit, asinginnillu (kittiwakes), nattirnit, ujjunnit, qairulinni asinginnillu imarmiutarnit makualu nanuit tamaani niqissaqsiuqpattutit.

Maannaruluk arraagugalauliqtunik, ukiuqtaqtumi tamanna sikilik Kain Imanganni (Kane Basin), Niulu (Nares Straight) ammalu Simitmi (Smith Sound) (ikiq) piviunnginiqsauqattaliqtuq ammalu aukkannilingalu uqausiunnginiqsauqattaliqtuni. Tamanna pijjutiqaqtuq asijjirninginni, anginiqsatigu sila asijjirninganni taijausimalluni amisunit namituinnaaqtuq ukiuqtaqtumi, kisianili qaujimajaullarinngittut.

Tiliujaujjutiusimajuup Missaanut

Pikialasursuaq Tilijaujjutigisimajanga pilianguqujaulauqtuq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnut katimaqatiqarlutit nunalinni nunavummi ammalu Kalaałiit Nunaani qanigijaqaqtunut Pikialasursuarmit.

Kamisanait katimaqatiqaqtutillu nunalinni avittuqsimajunillu tusarumallutit, aaqqiigumaninginni Inuit Qaujimaninginni, ammalu atuliqujillutit Inunnit parnautinik attanaiqtauqullugit, qaujisaqtauqullugit aulataulutillu tamanna piunialua Pikialasursuaq kinguvaattinnu atuqtauqullugit. Katimatittilauqsimajut Kanatami Inuit Nunalinginni (Ausuittuq, Qausuittuq, Ikpiarjuk, Mittimatalik, Kangiqtugaapillu) ammalu Ukiuqtaqtumi Kalaałiit Nunaani nunaliit (Siurapaluk, Qaanaaq, Tavissivik, Kullursuaq, Nuussauq ammalu Upirnavik).

Pingasunut kamisanannut aulataulluni:

Silarjuamut Kamisana Ukaliq Ijitsiaq (Issivautaq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit katimajingit

Kanatami Kamisana Iiva Aariak (Sivuliqtiulauqsimajuq Nunavummut) ammalu Kalaałiit Nunaani Kamisana

Kuupik Kalais (Kalaałiit Nunaani Sivuliuqtilauqsimajuq)

The Inuit Circumpolar Council (ICC) is an Indigenous Peoples’ Organization (IPO), founded in 1977 to promote and celebrate the unity of 180,000 Inuit from Alaska (USA), Canada, Greenland, and Chukotka (Russia). ICC works to promote Inuit rights, safeguard the Arctic environment, and protect and promote the Inuit way of life. In regard to climate change, we believe that it is crucial for world leaders and governments to recognize, respect and fully implement the human rights of Inuit and all other Indigenous peoples across the globe.