Press Releases

Documenting our Progress

Home » Tusarassaruqtitausimajut » 2015 » Pivallianiujuq Piurismi: Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingikkut Tiliurivut Piliriqujillutik

Pivallianiujuq Piurismi: Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingikkut Tiliurivut Piliriqujillutik

Tisipiri 13, 2015 – Aatuaa – Taanna silaup asijjirninganut angiqatigiigut iqqanaiqtaugiaqpuq ullumi Piurismi “atuqtaulauqsimajuni atuqsimanialirmijuq,” uqaqtuminiq Ukaliq Ijitsiaq, Iksivautangat, Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnut “ilitarigaluaqtavut tukisillugu katujjiqatigiigutauningata titiraqtausimajut.” Ijitsiaq sivuliqtuminiq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajaqtuqsimajut Katimaningani katujjiqatigiittut nunaliuqatigiit aturatsanganik katimanirmi Silaur Asijjirninga Pillugu COP 21 uqaqatigiigutautillugu piurismi aksuruqsutillu iqqanaijaaqaqsimaninga katimajaqtuqsimajulimaat nipiqaqtitsijut Inuuqatimingnit.

“Tamakkua aajiiqatigiingniujut ajurnarmaritsimajut kisiani nungunginni pivaalliqattaqtugut,” uqaqtuminiq. “Kisianili uuttuqtaunirlariuniaqtuq tunisimaniqarningitigut pijunnautinginnut Nunaqaqqaaqsimajut, uqausiqarluni kamagijauqullugu silaup asijjirninga attuinirlunnirijangillu pillarittut ukiuqtaqtumi nunaliujuni”. “Kanata takutsautitsijuminiq sivulirnirminnik ikajuqtuqtaunirminillu ukiuqqtumi isumaaluutaujut uqaqatigiigutauninginni. ” ijitsiaq uqausiqarilluni, “Iqqanaijaqatiginiaqtavut Kanata, Kalaałiit Nunaat, Alaaska ammalu Sukutka tikiutiqulluta kajusititsiarlutigulu tunisimaniqarvivut, ikajuqtuiniq nunaqaqqaaqsimajut nunalinginnik ukiuqtaqtulu niglasuinnaqtillutigu.”

Ilitarijaqarniq pijunnautinginnik Nunaqaqqaaqsimajut pimmariulluni pijjutaummat tamannalu Piurismi Atausiuqatigiigutaulluni nalunanngigutaummat pinasuaqatigiingninginnit Nunarjuami Nunaqaqqaaqsimajut uqaqatigiitillugit. “Kajusitsiarutiginiaqtatinnik qiniqsimaujaqpugut tunngaviuniaqtumik angiqatigiigutimut, maligaliriniqtiguuqsimaniaqtumik. Qisuani uqausiq piqasiujjautitauvuq tamakkiinni Angiqatigiigutauniaqtuunik Isumaliurutauniaqtumi titiraqsimajumi ammalu angiqatigiigut iqqagijaqarluni ajjigiinnginniqauqtunik ammalu ajjigiingittunik pijunnautiqarninginnik Nunaqaqqaaqsimajut Inuit Kangaarutivut majja uqausiup pilirijjutaulinginningata titiraqsimaningagut angiqatigiigutiup. Pijariaqallaringmat pijunnautingitigut nunaqaqqaaqsimat ilitarijausimaninga, saputijausimaninga ammalu iqqagijautsiarningita amisuuniqsanut timiliit inuit pillugit pijunnautinginni atuqtaugumaningita Angiqatigiigutimi,” uqaqtuminiq Ijitsiaq.

ICC−kut nilliagutiqarnirivuttauq kiinaujalirinirmik silamut ilittunirmut kamajjutinuungajullu piliriaksanut ammalu ilitarijauningata Nunaqaqqaaqsimajut qaujimaningata. Piurismi angiqatigiigutiliaq uqaqsimavuq, “Katujjiqataujut ilitaqsiningat ilitturnirmut aulajjagiarutit maligiaqarninginnik… sivuliqtaulutillu atuinnaujunut naammaniqpaanut qaujisaqtulirinikkut killisiniarnikkut, ammalu, naammagaippat, piqqusituqakkut qaujisamaniq, qaujimaningit nunaqaqqaaqsimajut…. ”

ICC−kut kamajiugumaqattaqsimavut amisuaqtiqsutik pijutigillugu isumaalutauninga ikajuqsijauqullugu nunarjuami silanniutitigut sila niglasunninga uvaniliqullugu 1.5°C unaungingaaqtillugu nunarjuamiunut angiqtauniqsaq 2.0°C silanniutitigut. Kingulliqpaanguluni titiraqtausimaningita uqaqsimaningit nunaliuqatigiit tunisimaniqaqtut“…tigumiarniarlunijjuk nunarjuami silanniutitigut tikiutijaugumajuq ataaniigiarluni 2 °C silanniutitigut qutsiniqsagalaak sivullirnut−iqqanaijarviujunuttikiutivattangata ammalu pinasuarniit killiqaqtigumallugu niglasunniq 1.5 °C−mik silanniutitigut. ”

“Inuit nilliagutingit tusaqtaummata aajiiqatigiinniujuni illurusirni, tusaqtaujut sullukutaaqaqtuni, amisuni, upagutisimajunut tamatumungalingajulirijuni, aqqutinginni Piuris. Inuit nillianingit tusaqtauvut amisuni katujjiqatigiingnirmiittuni ammalu Nunaqaqqaaqsimajunut ikajuqatigiittunut ingminnut ajuinnarutigillugulu atausiruqtitausimanirijarialinga pijunnautingita Nunaqaqqaaqsimajut, atuutiqallaringningita nunaqaqqaaqsimajut qaujimaningit, kinguumajauningitalu ilitturiaqarnirmut ammalu surraiqtuutitsinirmut aulajjainiuqujaujut iqqanaijaarilugu tikiutijariaqarasuarniq tavvunga 1.5°C silanniutitigut.”

“Pivaallirniqaqsimajuugaluaq, kisiani suli piliriaksaqtaqarmat iqqanaijaarijarialingnik nautsitutsiarniarlugu Ukiuqtaqtuup avatinga Inuillu piqqusinga” Ijitsiaq uqaqtuminiq. “Inuit nautsiqturiaqallarimmata ajuinnarviqarlutillu ikajuqtuiqataugumanirminnik nunarjuami pinasuarniujuni ikullaqullugit pujurluit nuappallianingit, kiinaujaqaqtitsigutaujunik atuinnaqtaqatsiarluni Ukiuqtaqtumi silalirinirmuungajunik pilirianuungajunut ammalu Inuit ilagijauviqarlutik silaup asijjirninga ikullaumititaugasuaqtillugu”.

The Inuit Circumpolar Council (ICC) is an Indigenous Peoples’ Organization (IPO), founded in 1977 to promote and celebrate the unity of 180,000 Inuit from Alaska (USA), Canada, Greenland, and Chukotka (Russia). ICC works to promote Inuit rights, safeguard the Arctic environment, and protect and promote the Inuit way of life. In regard to climate change, we believe that it is crucial for world leaders and governments to recognize, respect and fully implement the human rights of Inuit and all other Indigenous peoples across the globe.