Press Releases

Documenting our Progress

Home » Tusarassaruqtitausimajut » 2022 » Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Saqkittivut Nutaanik Malittaujussanik Nunarjualimaami Piliriqatiqarniujumik Atuinnaruqtautillugit Ukiuqtaqtumiut Inunginnut Atuqtaujarialiit Ajjigiitittinikkut Ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmik

Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Saqkittivut Nutaanik Malittaujussanik Nunarjualimaami Piliriqatiqarniujumik Atuinnaruqtautillugit Ukiuqtaqtumiut Inunginnut Atuqtaujarialiit Ajjigiitittinikkut Ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmik

Naqillugu mauna tuqkurlugit Ajjigiitittinikkut ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmut Atuqtaujarialiit titiraqsimajut Qallunaatitut.

Juuni 3, 2022 – Aankurij, Alaaska – Ullumi Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit saqkittivut nutaanik malittaujussanik Ajjigiitittinikkut, Pinasuattiarnikkut Ilautitauninginnut Inuit Ukiuqtaqtumi nunaqaqtut turaagaqarlutik tamainnut isumaliurijinut ammalu atuagaliuqtinut, qaujisaqtinut ammalu asinginnut aulaniqaqtunut Ukiuqtaqtumi.

Taakkua nutaangujut atuqtaujarialiit saqkitausimajut angijummarimmik ukiunut-pingasunut pivallianiujunit ilaqaqtutik inunnik Alaaskamit, Kanatamit, Kalaałiit Nunaannit, ammalu Sukutka (Rasia). Arraaguurataaqtumi, Inuit katimajaqtuqsimajut katiqattalaummata kinguliriinik qaritaujakkut katimaniujuni aaqkissiqatigiiqullugit malittaujarialinnik kamagijauqullugit kajusiinnaqtut isumaaluutaujut. Ukiuqtaqtulimaami, angillivalliammata uqamajautaujut silaup asijjiqpallianinganut, angilivallianinginnut kisussaqsiuqtut, angilivallianinginnut qaujisarnirmut pigiarutausimajut, ammalu angillivallianinginnut isumagijausimajut aulattinirmuungajunut pilirianut. Tavvanittainnaq, nunarjualimaami aajiiqatigiinniit kajusijut taakkununga pijjutilinnut ammalu qaakkanniagut pijjutaujunut suurlu uumajut ajjigiinginninginnut, umiarjuat nuttarninginnut, nirjutinut ammalu piruqtunut, ammalu niqiqattiarnirmut manna aulaniqartunut attuisuunut Ukiuqtaqtumik ammalu inuusirijaujunik.

Ajjigiitittinikkut ammalu pinasuattiarnikkut ilautittiniq pitaqarialik inuit sivuliqtiulutik taakkunani piliriani, uqamajaqatigiinniujuni, ammalu atuagait sanajauninginni. Silarjualimaami Inunnut Atuqtaujarialiit Ajjigiitittinikkut ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmik Atuqtaujarialiit atuinnaruivammata aqkutinik kajusittiarnirmut silarjualimaami timiujunut, qaujisaqtinut, isumaliurijinut – ammalu atuagaliuqtinut, uqausirituinnarlugu, ajjigiitittinikkut ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmik Atuqtaujarialiit taiguusiit niriugijavut atuqtauniaqtut tamainni piliriani attuijuni angirrarijattinnik.

Inuqutivut tigumiaqtiummata ukiut tausanginnit qaujimaniujunik ammalu nalunaiqtausimajunik kajusiinnarunnaqtunik aturnikkut. Kisiani, nunaligijavut ammalu qaujimanirijavut ajjigiitittinikkut ammalu pinasuattiarnikkut ilauqatausimangimmata piliriani, isumaliani, uvvaluunniit atuagani attuijunik uvattinnik. “Nunaqaqkaaqsimalluta ammalu mianiqsijiutilluta Ukiuqtaqtumi, pijunnarniqaqtugut ammalu kamagijaqariaqattuta sapummilugu avativut ammalu piqkusivut.” Uqalauqtuq Jaimisi Sitaats, Angajuqkaarijaujuq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnut Alaaskami. “Qaujimanirijavut tatigijaujarialik tusaumanikkut isumaliurijuqarniaqtillugu tamainni piliriani.”

“Sapilinngilagut tamainnut tussiraqtuta ilitarijauqullugit kisuunivut, pijunnarnivut, ammalu pijassarijavut attuajunut tamainnut pijjutaujunut isumaaluutaujunut uvattinnut,” uqalauqtuq Luuktaaq Taali Saampu Turu, Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnut Nunarjualimaami Issivautangat. “Ajjinga sulijuq aturluta namminiqsurumanittinnik attuajunut “pijarningittukkut qaujimanirijattinnik” pigiaqtittijigilauqtatta, Iipin Haapsan, uqausirilauqsimajanga 1977-mi. Tanna titiraqsimajuq atuinnaruisimajuq sanasimaninginnik angiligiaqsimaninginnut ammalu pilirijjusirnut tunngaviujunik ilauqatauqullugit Inuit ammalu ajjigiingittutnut uqausiujunut attuiniqaqtunik tamainnittiaq inuusittinnik inuulluta, qaujimanirijavut ilaulluni.”

8-ngujut atuqtaujarialiit tavvani titiraqsimajumi. Ilaakkut atuinnaruijuq malittaujussanik ammalu tilisijjutausimajunik kajusititauqullugit amiqkaarutausimajut turaagarijaujut ippigisinnaat inuit najuqtangit ammalu namminiqsurumaningit. “Sivulliqpaaqutigijavut malittaujarialik ilaqaqtuq pimmariujumik uqausiusimajumik.” ‘Pitaqangittuq uvattinnut ilautinnata.’ ilaqaqtuq tamainnik: Nilliutauninga, pimmariugijauninga, tunngavinga, ammalu malittaujussaq uppigusuttunga malittaujariaqaqtuqutivut ikajuutiqarniammata inuuqatiqarunnaqulluta kikkulimaanik,” uqalauqtuq Liupav Taiaan, angajuqkaarijaujuq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Sukutka.

Atuliqtitauningit tamarmik 8-ngujut atuqtaujarialiit saqkiiniaqtuq piuniqsanik qaujisarniujunik. Uqalaurmat kuupik Kalaist Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Kalaałłiit Nunaannit “Upirngaatamaat, takuqattaqtugut avittuqsimajunik qaujisaqtinik nunattinnut. Qaujimanata qanuiliurniarmangaata ammalu tusalauqsimanataluttau qkaujisaqtaviningita missaanut. Taikkua ammalu uvagut pivaallirajaqtugut malikkutta ataaniittunit ajjigiitittinikkut ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmik Pilirinikkut Atuqtaujarialinni.”

Ajjigiitittinikkut ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmut Atuqtaujarialiit pijjutiqatuinnangittut qaujisarnirmik. Taakkuattauq pijjutiqaqtut isumaliurinirnut ammalu atuaganut. “Timiujut ammalu ilinniavvijjuat suurlu Ukiuqtaqtumi Katimajingit ammalu pilirijiujut nunarjuarmi katujjiqatigiinginnit naalattilluataujut Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnik,” uqalauqtuq Maanika Iul-Kanajuq, Angajuqkaarijaujuq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnut Kanatami. “Sanajauningit taakkua silarjualimaami atuqtaujarialiit pinasuattiarnikkut ammalu ajjigiitittinikkut ilautitauninginnut Inuit nunagijangit ammalu nunaqaqkaaqsimajut qaujimaningit pimmariummat sivummuaqullugit aulattinirijavut ammalu sivunissami ilauqataunittinnut silarjualimaami katimavinnut.”

Ajjigiitittinikkut ammalu Pinasuattiarnikkut Ilautittinirmut Atuqtaujarialiit ammalu ilagijangit titiraqsimajut akiqangittukkut tuqkuqtaujunnartut Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingita ikiaqkivinginni: iccalaska.org (Alaaska) inuitcircumpolar.com (Kanata), inuit.org (Kalaałłiit Nunaat) ammalu iccchukotka.ru (Sukutka).

Tusavvissat:

Kiurulaina Pihi Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit (Alaska) carolina@iccalaska.org

Milati Lavalii Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit  (Kanata) mlavallee@inuitcircumpolar.com

Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Inuit Kalaałłiit Nunaat iccgreenland@inuit.org

                                                                       

               

The Inuit Circumpolar Council (ICC) is an Indigenous Peoples’ Organization (IPO), founded in 1977 to promote and celebrate the unity of 180,000 Inuit from Alaska (USA), Canada, Greenland, and Chukotka (Russia). ICC works to promote Inuit rights, safeguard the Arctic environment, and protect and promote the Inuit way of life. In regard to climate change, we believe that it is crucial for world leaders and governments to recognize, respect and fully implement the human rights of Inuit and all other Indigenous peoples across the globe.