Press Releases

Documenting our Progress

Home » Tusarassaruqtitausimajut » 2023 » Unurniqsat Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Kanatamikkut Kiinaujat Parnattaunngitillugit Tiliurutingit Saqqijaaqtut Kiinaujat Parnattaujuni 2023mi

Unurniqsat Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Kanatamikkut Kiinaujat Parnattaunngitillugit Tiliurutingit Saqqijaaqtut Kiinaujat Parnattaujuni 2023mi

Maajji 28, 2023 – Aatuaa, Kanata − 2023mi Gavamatuqakkut kiinaujat parnattangit saqqijaaqtittivut 7nik assuruutaujunik tiliurutaujunut Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiinut Katimajinginnit (ICC) parnattaunngitillugit tunijanginnut kiinaujalirijiliit pilirivvinginnut sanajaujunut isuani 2022.

“Ilangat akaunngilurutiup pilirillassimajavut attuajuq sivumuaqtitauninginnut attarnangittukkut akikittunullu ukiuqtaqtumi usikaqtaqtinut umiarjuanut, Tariurnilu Aulattinirnut Nunarjuarmut Tariurni Timimi (IMO)” uqaqtuq Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Kanatamikkut angajuqqaangat Liisa Qupirrualuk. “Alianaigusuttunga $162 miliantaqarmat taakkunani parnassimajuni sanajauninganut suruunginniqsaujunut qanuinginniqsanullu tulattarvingnut, imaullu iluani nipiit uqausirijaullattaaqłutik iluani taassuma pigiarutiup akaunngiliurutiullunilu pirjuangulluni inungnut angunasuttinut attuininginnut tariurmiunut nirjutinut.”

Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Kanatamikkut tiliurilaurmijut kajusiinnaqtukkut ikajurnirnut silait asijjirninginnut qanuiliuqtunut turaalluataqtunut attuajunut ukiuqtaqtumut piqasiullugit kiggaqtuijiqarlutik Katujjijut Gavamaqatigiingittut Tunngavianut Katinnirnut Silait Asijjirninginnutkunni (UNFCCC) Gavamaqatigiingittunillu Katimajinit Silait Asijjirninginnut (IPCC).

“Alianaigusulauqtunga katiqatigijunnarakku avatilirinirnut Ministu Sitiivn Giulpul marruunni kingulliqpaanni Katujjijut Gavamaqatigiingittut Silait Asijjirninginnut katinnirni Sikatlanmi Iijaptmilu,’ uqaqtuq Angajuqqaaq Qupirrualuk. “Qassikallanik qanuigiarnilik tavvani kiinaujani parnattausimajuni saattijunik pujuunginniqsaunirnik, aaqqigiarnirnik silait asijjirninginnut, nungullugillu auttajut suruit. Taakkua qanuigiarniit ikajurniaqtut silait attuingingit attuiluaqtingillugit ukiuqtaqtumi.”

Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Kanatamikkut piliringmiijuttauq atuliqtitauninganut qitiani ukiuqtaqtuup tariunganut angiqatigiigutiup niuviassanut iqalugasuqujingittuq tamaani kisiani tukisikkannirutik taassuminga ajjiungittumik tariuni inimik. Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit Kanatamikkut alianaigusuttut $3.5 pilian parnassimajut sapujjauninginnut Inuit Nunanginni Sigjanut Iminullu Iluani Tariurnut Saputinirnut Parnautimi.

“Sulittauq pilirivvigisimajavut sanajauninginnut turaarutiit attuajunut qaujisarnirnut ukiuqtaqtuni Inuit qaujimajangit saqqijaallattaaqullugit qimirruninginni Gavamaqatigiingittuni Katimajinit Silait Asijjirninginnut Inungnullu Aulataujunik piliriniqsaulutik sapujjinirnut uumajuuqatigiingittunullu pilirijunut,” uqaqtuq Liisa Qupirrualuk. “Ujjirivavut kiinaujat turaakautigijunut qangattiaq COP15 uumajuuqatigiingittunut katittunut Montrealmi. Nunarjuarmi Uumajuuqatigiingittunut Tunngavik (GBF) pirjuangujuq pijaujuq taikanngat katimanirmit angiqsimanirmullu $800-miliannut nunaqaqqaaqtunut aulataujunut sapujiijinirnut ikajuqtunut Inuit imminut qanuittumanirminut.”

Saptu 5 parnassimajuni atilik ”Kanataup Sivuliqtiuninga Nunarjuami.” “Ujjirivavut $38.6 pilian 20 arraaguni sanngiittigiarlugit saputingit uangnaup Amialikkaup iluani nuarat, turaalluataqtumik uqaqsimalluni saputilugit nunaqarniit ukiuqtaqtumi,” uqaqtuq Qupirrualuk. “Taanna tavvungakautigi attuajuq tallimattinnut tiliurutittinnut angigligiaqullugu nunarjuarmiunut ukuqtaqtumi nunaqaqullugit Inuillu sapujjausimalutik ukiuqtaqtumi. Inuit ikajuqtuqtut ukiuqtaqtuq iniuluni pittiaqtunut piliriniaqłutiglu paqqijaunirnik tukiqarlutik attarnangittumiittunik nunalinnik qiturngattinnut, avatinut nirjutinut pivissanullu Inuttinnut.”

-30-

Uqaqatigiguk:

Iippu Pigalak
Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit (Kanatami)
apigalak@inuitcircumpolar.com  

The Inuit Circumpolar Council (ICC) is an Indigenous Peoples’ Organization (IPO), founded in 1977 to promote and celebrate the unity of 180,000 Inuit from Alaska (USA), Canada, Greenland, and Chukotka (Russia). ICC works to promote Inuit rights, safeguard the Arctic environment, and protect and promote the Inuit way of life. In regard to climate change, we believe that it is crucial for world leaders and governments to recognize, respect and fully implement the human rights of Inuit and all other Indigenous peoples across the globe.