Silarjuami Inuit katimajingita titiraqtanga – Attanaqtailinirmut amma ukiuqtaqtumi sanngiliriaqtitsinirmut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik

“Inuit silarjuami katimajirjuangit aqsuruqsimammata saqqititsigiaq ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajinik, Arctic Council. Ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajinik atuqpattut nunaqaqqaaqsimajut, namminirlu uqausiminik, iliqqusiminik, pimmariutitaminillu, piusituqarminillu, nunagijamini amma atuqsutik immikkut-kajusinginnarnirmut pijunnautiminik.”

Atuliqujivungaarutausimajut saqqitaumaningit ama sulirigiaqtuqsaunirmut piliriaksait

1. Ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajiit aulatsinia sanngiliriallagiaqamat aturnikkut tavvuna katimajiqanikkut silarjuamit ikajuqsinginnaqtunik amma kiujarialinnik nunaqaqqaaqsimajut katujjiqatigiinginnut katimajiuningigut katimajiunginnarniaqtunut.
2. Taimangalimaaq sanngilititsigiarnikkut makkuttut ilautitauningigut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut.
3. Inigijaummat ukiuqtaqtulirinirmut katimajingit attanangittukkut amma tunngasuttitsisiarnikkut ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajunik amma ilitaqsinikkut nunaqaqqaaqsimajut qaujimajatuqanginnik tamainni ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit pilirinirmut katimajingitigut amma qaujimajit timingitigut.
4. Uqaqtirulutuinnaugunnairlutik imaak ilaullattaaningigut katimanikkut amma piliriqatiqallattaarnikkut nunaqaqqaaqsimajunik ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajitigut.
5. Tukisiaqattautivallialutik sumut pimmariummangaat nunaqaqqaaqsimajut ilaugiaqallattaarningit ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut.
6. Iniksaliutsiarlugit, parnanairlugillu amma nalunaiqtausimatsiarlutik kiinaujaqaqtitaugiaqaningit inunnut-kajusititaujut qaujisaraksait tukisigiarviksaqsiurnikkut.

Ukausirijauqqaarningit kisuningita

Saqqititsiqataunikuullutik, Inuit silarjuami katimajirjuangit, (ICC) aaqqiksuiqataujummariullutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik – sivulliqpaujunik amma pimmariullutik angiqatigiigutausimajunik malinnikkut ukiuqtaqtumi piliriqatigiittuksaunirmut. Nunalituqatsajaullutik timinga amma ilauviunginnaujarviuluni katimajiunginnaqtunut, aisisikkut nipiqarujjinginnaqpattut pivalliatitsinikkut amma sanngijurutitsivallianikkut ukiuqtaqtumi katimajinik aturlutik silarjuami nalunaiqtausimajutigut nunaqaqqaaqsimajut pijunnautinginnik UN Declaration on the Rights of Indigenous Peoples amma tunngavinginnik titiraqtausimajunik silarjuami nunaqaqqaaqsimajut pijunnautingitigut amma ukiuqtaqtumi Inuit aturialinginnut ilanginnanginnikkut amma piliriqatigiitsiarnikkut.

Aisisikkut tunngaviqaqput turaagagijamigut katujjiqatigiitsiarnikkut nipigijaugiaq inunnut kajungiqsuilutik Inuit pijunnautinginnik amma pijjutigijanginnik silarjuami, imaak Inuit ilaullattaaqattaqullugit amma kajusitsiaqtukkut piliriqataunikkut, kiinaujaliurasuarnikkut amma inuusilirinikkut, imaak Inuit iliqqusinga kajusinginnaqullugu amma turaangajunik atuinnarniaqtanginnik makkuttut maannami sivuniksamilu, amma kajusititsigiarnikkut akuniujumut mianiqsigutiksanik amma sapummigutiksanik ukiuqtaqtumut amma ukiuqtaqtumi uumajunik, avatimik, uumajunik ajjigiigiingittunik amma Inuit inuugasuarusinginnik, amma, kajungiqsuinikkut silatulutik mianiqsigutiksanik ukiuqtaqtumi pirukkannirunnangittunik kiinaujaliurutiksanut tugaangajunik.

“uqariallappugut immikkuurunnarnittinnik, piliriqataugunnarnirmik, amma takuksaujukkut pijunnautiqanittinnik nalunaijaqtausimajunik silarjuami nalunaiqsisimaniagut pijunnautinginnik nunaqaqqaaqsimajut, (United Nations (UN) in the United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples (UNDRIP), piqasiutillugit immikut aulatsigunnarningigut, tuksiraqtausimajukkut atuqattarumallugit amma quviagilugillu tamarmik kikkutuinnalimaanut pijunnautiit ukiuqtaqtumi nunaqaqqaqsimajunuti”.

Ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit kajusititsinginnarialiit akausivalliagutiksanginnik suliriqataugunnarningigut Inuit amma asingita nunalituqatsajait amma ikajuqsilutik pijunnautituqanginnik immikkut aulatsigunnariaq, nalunaiqsilutik aisisikkut qanuilinganinginnik ilautitsillattaarnikkut kajusitsiaqtukkut amma piliriqataullattaarningigut Inuit kigaqtuqtaulutik aisisikkunnut ukiuqtaqtulirinirmut katimajitigut.

Ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit ‘saqqitaummata’ 7,nut nunalirjuanut silarjuami, aisisikkut uqalauqsimajut isumaalugutigijaminik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit sivuniksanganik, pijjutiqaluaqsutik tunngavinginnik amma piliriqatigiitsiariaqaninginnik amma ikpigusuqatigiitsiarlutik. Silarjuami Inuit katimajirjuangit ujjiqtuinnaqpattut amma ikajuqsillutik qanuiluriaqalirninginnik amma qanuq pilirigusinginnik kajusititsinarnikkut pilirianginnik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit. Ukiuqtaqtulirinirmut katimajit aulataugutingit pituinnaungikkaluaqtillugit, aisisikkut ilitaqsijut pimmariunianik aaqqiksuivalliagiaq nutaanik amma ajjiungittunik pilirirusiksanik aulatsinirmut aqqigiarutiksanik tamakkununga pituinnaungittunut, kisianilu sanngilirutaugiallanniaqtunik kiggaqtuqtiqanikkut inunnik amma asinginnik nunaqarkaaqsimajunik ukiuqtaqtumi kiggaqtuqtiqalutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik.

Kajusitsiaqsimaninginnut aisisikkut uqammariutingita, titiraqtangitalu amma maligaksait titiraqtausimaningitigut uqausiqaqsimajut pimmariunianik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit. Aisisikkut katimajingit 2022,mi ilulisaami uqammariutimik nuitsilauqsimammata, angirutautillugu aisisikkut katimarjuarniqaqtillugit, imaak uqaqsimajunik:

Nalunaiqsinikkut tukiuqtaqtumi Inuit katimajingit aaqqiksiqatausimammata ukiuqtaqtulirinirmut katimajiqanirmik amma suli ullumi ilaunginnariaqaninginnik amma piqasiutinginnarlutik avittuqsimajutigut katujjiqatigiinut. Uqapugut isumaalugutiqammarinnittinnik qikaqtuujaarninginnik ullumi amma tuksiraqtugut atuliqujivungaarutimik,

Tilisinirmik imaak silarjuami timiujunik kiggaqtuqtiqanikkut, gavamalirinikkut, amma ukiuqtaqtumuangajunik pivalliatitsinikkut aktuiniqatuinnarialinnik aktuiniqangillutilluunniit nunalittinnik, ikpigusutsiariaqamata ilaullattaaqattariaqanittinnik katimajunut piliritillugit amma angijuutinik pijjutiqaqtillugit, piqasiutilugit ukiuqtaqtulirinirmut katimajit, junaitit naisanlu, United Nations’ katimajinginnut, amma asilimaanginnut ajjigingittutnut gavamait katujjiqatigiinginnut ikajurunnaqtuujaaqtunut,

Ajuriqsurlugit aisisikkut katimajingit angajuqqaat kajusititsinginnaqulugit tamakkuninga amma pilirigusiliurlutik atuqtaugunnaqtunik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut pijjutigilugit Inuit ikpigijangit amma sanngiliqtitsigiarnikkut ilaujuksauninginnik aisisikkut katimajiunginnaqtunut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut,

Angirutiqaniq ilaullattaqattarunnarninginnut katimajjutilinnut attanangittumigiaqanirmik amma sapummijaugiaqaninganik ukiuqtaqtuup umiarjuaqapannirmut, avatimullu maligaqanikkut amma maligaqanikkut pijjutiqaqtunik isumaalugutaujunik imarmiutanik, amma atuliqtitaunianik uuma Polar Code amma uuma Polar Code 2 katimagutauningit taimaatsainnaq katimaqatauvannikkut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut amma aturlugu nutaaq ilaugunnaqtitaulirnivut silarjuami timiujumut ukununga, International Maritime Organization.

Taakkua uqausiqasimajut qulaani nalunaijaisimavut pimmariunianik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut aisisikkunnut amma puigungillugit Inuit piliriqataummarilauqsimaningit taakkua aaqqiksuqtauninginni, uqausirijaugiaqalauqsimajuni nunaqaqqaaqsimajut katimarjuarniqaqtillugit kupanhaikanmi, Copenhagen arraaguani 1973. Inuit amma asingit ukiutaqturmiutait nunaqaqqaaqsimajuk sanngijumik aqsururutiqalaurmata ilaullattaaqattarumallutik piliriqataulutillu ukiuqtaqtumualingajunik isumaliurutiqaqtillugit arraagugasarni sivuniani aaqqiksilauqtinnagit ukiuqtaqtumi avatimik sapumminirmut pilirigusiksamik, Arctic Environmental Protection Strategy amma, kinguniagut, ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik.

1996,mi aatuvuami uqammariutik nalunaiqsisimalauqtuq pimmariunianik ukiuqtaqtumiut nunaqaqqaaqsimajut, amma katimajiunginnaqataugiaqaninginnik tamainni katimajini amma takuksautitsinikkut piniarniqarnirminik ukiuqtaqtuniunut nunaqaqqaaqsimajunut amma ajjiungittukkut aqqiksimaniagut ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut, aqqutiqanikkut aqsuruningitigut asisikkut amma katimajiuqataunginnarnikkut, aaqqiktaullutik 2021,mi Reykjavik,mi uqammariutaulauqtukkut ilitaqsinikkut “pijunnautiit amma turaangajut nunaqaqqaaqsimajunut amma ajjiungittukkut ilaujunnarningitigut katimajiunginnarnikkut ukiuqtaqtulirinirmut katimajitigut.” [noted] Tamanna piniarnirijanga uqausiusimammijuq ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit pilirigusisamik parnainiagut arraagunut 2021,mik 2030,mut, imaak uqaqsimajuk katimajiujut imailuurajaqtut “kajungiqsuilutik ikpigusutsiarnirmik ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajunik amma uqaqsutik silarjuami angirutausimajuni nunaqaqqaaqsimajut pijunnautinginnut.”

Inuit ukiuqtaqtumiut katimajingit, Inuit Circumpolar Council 2022,mi Ilulissami katimatillugit uqammariutiit uqaqsimammata imaak, ullumi qanuq aktuqtaumaniqamata aulaniagut ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit, amma angirutiqaqsimallutik titiraqtaulauqtillugit maligaksait imaak Inuit ilaunginnaqattarunnaqsiqullugit. Aisisikkut ikajuqsijummariusimajut katimaqatauvallianikkut qaritaujakkut katimajirusinut amma piliriangitigut ukiuqtaqtulirinirmut qatimajiingitigut. Aisisikkut niriunniqaqtut tainnik atuinnaqariaq amma ilaunginnaujarnirmik tamainnut isumaliurutilinnut ukiuqtaqtulirinirmut katimajitigut, amma tamaitigut piliriqataulutik, amma taimangalimaaq ilaugunnarnirmut pijunnautiqalutik niruarunnarnikkut tamaitigut ukiuqtaqtulirinirmut katimajini sivuniksauniaqtumi.

Aisisikkut atuliqtauqujivut piliriaksanik sapummingutauniarlutik amma sanngiliriarutauniaqtunik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut

Ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit aulatsinirmut inillatsimaninga akausigiaqtitaujunnaqtut Inuit amma asingit nunaqaqqaaqsimajut ilautititautsiaqpappata, amma katimaqataunginnaqpata isumaliurutiqarasuttunut katimajiuqataunginnarunnarnikkut (Permanent Participants). Taimaak mai 11, 2023,mi ukiuqtaqtulirinirmut katimajingita uqammariutigisimajangit katimaniqaqtillugit 13 ,riliqtanganik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit ilitaqsigutautillugit “piniarniqaninganut attanaqtailinirmik amma sanngiliqtitsigiarnirmik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik…” amma ilitaqsigutautillugit “pijunnautiqaninginnik nunalituqatsajait ukiuqtaqtumi amma ajjiungittukkut ilaunginnarunnarniqalutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut…” Tamakkua isumagijausimajut kajusititauqattaqsimajut katimatillugit amma titiraqsugit tunijautillugit iksivautanganut nuarvuijan, Norwegian, amma aisisikkut isumajut tamakkua tuliqujivungaarutit pimmariuninginnik sivuniksanganut ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit.

Tamakkualimaat atuliqujausimajut ikajuqsiniqaqtut aisisikkut pilirijjusinganut amma parnaigiaqanianut atuliqtitaugiaqaninginnut Inuit silarjuami katimajinginnut 2022,mi ilulissatmi uqammariutimut imaak ujjisurutauniaqtillugit tamarmik ukiuqtaqtulirinirmut pilirijingit amma qaujimajiujut ujjiqsuqullugit amma piniarniqalutik katiqataunginnariaqaninginnut amma kajusitsiaqtukkut amma ikpigijautsiaqtukkut ilauniqaqullugit nunaqaqqaaqsimajut amma qaujimajatuqangit tamainni ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut piliriangitigut.

1. Ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit immikkut aulatsigunnaqsinia sanngiliriarialik aturlutik katimajiuqatauvilinnik amma ikajuqtiqainnatsiarnikkut amma kiujunnarnikkut nunaqaqqaaqsimajut katujjiqatigiinginnut katimajiuqataunginnarnikkut

Ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajiujut kajusigiaqtitsimammata ajjiungittumik pilirigusirmik, kisiani arraagurataaqsimajuni isuillijummariugutiqasimajut asijjiqpalliajunut: ukiuqtaqturmiut ilautitaungitsautigititauninginnut isumaliurutilinnut pimmarialunnik. Tamanna suraijuq tunngaviujunik amma isuillitirilluni ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajiujut aulagusiagut, saqqititsinikkut akaungittummariugunnaqtunik amma nuqqaqtitautsautigigialik tamanna.

Aisisikkut amma asingit katimajiuqataunginnaujaqtut uqasiqaqsimajut pijunnautiqanirminik ilaullattaaqattarnirmut amma kiggaqtuqtiqainnaujarnirmut ukiuqtaqtulirinirmut katimajit piliriangitigut, imaak piliriqataunikkut mianiqsinirmut parnaijinut amma qaujimajit ikajuqtit katimajinginnut, (Ministerial to Working Group,Expert Group). Parnaksimanginniq amma katimaqataullattaarunnanginniq katimajiunginnarnikkut amma katimajunut ilautitautsianginniq piliritillugit aqsururutauqattaqsimajuq taimanganik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut saqqilauqtillugit. Katimajiuqataunginnarnikkut nuitsigutausimajuq amisunik ikajuqsininginnik silarjuamit, gavamanit, amma naalappattunit, kisiani ullumimut kajusiluaraalutsimangittut.

Akaunaatsiaqtut amma ilautitsinirmut turaarrutaujut uqausiusimajut ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit maliganginniittut aqtautsiagialiit. Ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit ajjigijaungittukkut aaqqiksimaninga, amma nunaqaqqaaqsimajut namminiq gavamaqania, qanulimaaq upigijausimajut kajusititaugiaq. Tamarmik aqsururutiqarialiit sapummigiaq pilirigusiujunik amma atuinnaqaqtitsilutik kiinaujanik amma ikajuqsiniqalutik timiujumik ilaullattaaqattaqullugit amma sulijukkut katimaqatauqattaqullugit katimajiunginnaujarvilinnut. Taimanna, aqsururutiqalutik katimajiunginnaujaqataunirmut iksivautanut parnaktiujut ilauvallutik amma innauniqsanut ukiuqtaqtumiutalirinirmut, Senior Arctic Official (SAO) piliriat atuliqtitaugiaqamata.

Inuit amma asingit nunaqaqqaaqsimajut nuitsivammata atuqsimajaminik silarjuami katimatillugit piviksaqarutigilluniuk ukuninga “Inuit amma asinginnik nunaqaqqaaqsimajunik katititsinikkut silarjuami katimagutiqaqtillugit “ukiuqtaqtumiutaunirmut” amma pivallirutiksanik piliriangitigut ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajiit. Surlu imaak, aisisikkuk ikajurutiqarunnarmata atuqsimajaminik katimanirni katimatillugit silarjuami katimajirjuat silalirinirmut, (United Nations Framework Convention on Climate Change), gavamalirinikkullu uqalimajiqanikkut silaup asijjiqpallianiata miksaanut, katimajuarutiqanikkut piruqtulimaanik amma silarjuami imarmiutalirinirmut katujjiqatigiit piliriqatiqaniagut ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut piliriangitigut. Katimaqatigiippannittigut atuliqtitautitsinasuarnirmut ukiuqtaqtumi iqalulirinirmut angiqatigiigutinik, Central Arctic Ocean Fisheries Agreement Kamagutausimajut piliriqatigiittuksaunirmik aturnikkut qaujimajatuqanik amma atuqtausimajunik saqqitaugunnarlutik tunijaugunnaqtunik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut.

Taimaimmat, tamakkua asijjiqpallianinga ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit kiinaujatigut ikajuqsijaugutigigialinga, amma nutaanik pilirigusiqtaarlutik tamakkua ikajurutiksait atuinnauqullugit qanulimaaq pilirianut. Ammattauq ikajuqsijaujariaqamijut katimarjuaqtuni naalagiaqsimajunut silarjuamit nunalirjuanit amma timiujunit, iqqaumalutik piniarnirminik piliriaksangit angiqtaugiiqpata.

Sugiallarutiksait:

• Angirrutiqaqtut isumaliurnirmut angirutiqanikkut sivuniksami katimajiunginnaqataujut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut iksivautaukainnaqpallutik.
• Atuliqtautitsilutik asijjiqtangitkkut katimajiuviqainnaqtuni iksivautauvallutik parnainirmut katimajinginnut amma qaujimajiit katimajinginnut.
• Nalunaijaqtaulutik kiinaujait Inuit sivuliuqtanginnut tukisigiarviksauqsiurnirmut qaujisarnirmuangajut ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajini amma katijiunginnaujarviliit ikajuqsijaulutik amma parnallutik piliriaksanik amma kajusititsilutik parnainirmut piliriaksanik katimajinut ukiuqtaqtulirinirmut qatimajini ujjiqturutauniaqtunik katimajiunginnatut ikajuqtautsiarmangaata amma parnailutik piliriaksanik amma kajusititsivallutik parnanirmut katimajinik amma qaujisariaqanimut piliriaksanik ikajuqsivallutik.
• Work toward renewed partnerships with other Permanent Participants to develop a collective approach to the work and governance of the Arctic Council based on the UN Declaration on the Rights of Indigenous Peoples and the Circumpolar Inuit Protocols for Equitable and Ethical Engagement. This includes:
  • Nalunaijaigiallallutik qanuiluqtuksauninginnik katimajunut ilaunginnaujaqtut kinguniani nuvarjuarnaulauqtuup, aqsururnalauqtillugulu “nuqqangakainnarninginni” amma qaujisarlutik qanuq kajusigiaqtuksaugiaq asingitigut titiraqsimallutik maligait. Pigiarutigilugu, akuniuniqsakkut piviksaqatitaulutik titiraqsimajut maligaksait suli kajusinginnaqtillugit atuqtaugiaq.
  • Katujjiqatigiinnikkuk ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit katimatitsilutik qaujimajatuqait miksaanut atuqtaugajaqtunik aisisikkut aaqqiksuiliqpata tuavirnaqtulirinirmik, parnanairiaqanirmik amma kiugunnariaqanirmut timiujut.
  • Ensuring that strengthened commitments are made on the co-production of knowledge in line with the Circumpolar Inuit Protocols for Equitable and Ethical Engagement. 
  • Kamagijaqalutik kajusitsianginnaqpangittunik aaqqiksuinikkuk piliriaksanik qaritaujakkut aturaksanik parnainirmut timiujunut piliriqatigiitsiarnikkut amma ilainnanginninginnikkuk amma aturnikkut nunaqaqqaaqsimajut qaujimajatuqanginnik.

• Ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut makkuttut ilauvanningit saqqijaarniqsaulirluni

Puqtuniqsait ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimatillugit parnainirmut Hveragerði,mi Iceland 2019,ngutillugu, ukua SAO amma katimajiuviqainnaujaqtut uqalaurmata sanngijukkut ikajuqsinirminik “kajusitsiaqtukkut amma ilautitsillattaqattarnikkut makkuttunik amma piqasiutillutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut.” 2020,mi, nunaqaqqaaqsimajut allaviagut tunisilauqsimajut titiraqsimajunik tukisigiarviksanik pijjutiqaqsutik makkuttut ilautitauningita miksaanuangajunik. Aqsururutiqaqattaqsimajut parnannikkut katimaniqatiqaqtuksaugiaq makkuttunik, piqasiutillugit sapumminirmut ukiuqtaqtumi silarjuamilu, Conservation of Arctic Flora and Fauna (CAFF) amma pivalliajulirinirmut katimaniqaqtillugit Sustainable Development Working Group (SDWG) ilautitsinikkut. Aqqutiqaqsutik nunaqaqqaaqsimajut allavianik amma katisiqattarnikkut, katimajiuqataunginnaqtut aaqqiksuisimajut namminiq kajusititaminik makkuttunuangajunik piliriaksanik. Akunninginni arraagut ukua 2018-2022, aisisikkuk katimatitsiqattaqsimajut sivuliuqtiuvalliajuksanik piqatautillugit Inuit makkuttut tamainni aisisikkut piliriningitigut amma aaqqiksuivalliasimajut pivalliatitsisimajut sivuliqtiksaugumaaqtunik inunnik. Aisisikkuk kajungiqsuisimajut makkuttunik katimaqatauqattaqullugit ukiuqtaqtulirinirmut katimajinut amma asinginnut silarjuami katimaviajunut. Kajusitsiaqtukkut makkuttunik ilautitsinasuarniq piniarniqarutaugiaqamat kajusitsiarniaqpata.

Aaqqiksuivallianiq sivuliuqtiugumaqtunut ikajurutiksanik, Emerging Leaders Initiative, aisisikkunnut kajusititaugajaqtuq Inuit makkuttut ilautitauningigut amma katimarjuarniqarumaarlutik Inuit makkuttut 2026,mi. Katimagutiqaqpallialiqtut pijjutiqaqsutik ikajurunarajaqtunik katimaniugajaqtumut. Piviksaqamat piliriqatigiinnikkuk aaqqiksuigajarnirmut piliriaksanik ikajuqsigajaqtunik ukiuqtaqtulimaami makkuttunik nunaqaqqaaqsimajunik, aturnikkut ullumi sivuniksamilu ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajiit iksivautanginnik nallikitarlutik.

Sugiallarutiksait:

• Taimangalimaaq ilautitsivallutik ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajunik inunnik makkuttunik piliriangitigut ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajiujut, piqasiutilugit ukiuqtaqtumi makkuttut katimarjuarningitiguk kajusititautillugit nallikitarlutik iksivautauqattarnikkut ilausiaqattarajarmata, katimaqatautsiarlutillu amma nunaqaqqaaqsimajut makkuttuit.
• Ikajuqsinikkuk Inuit makkuttut katimarjuarnirigajaqtanganik 2026,mi.

• Attarnangittumittitsilutik amma tunngasuttitsilutik ukiuqtaqtumiunik nunaqaqqaaqsimajunik amma ilitaqsisimatsiarlutik nunaqaqqaaqsimajut qaujimatuqanginnik tamarmik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit parnaijingit amma qaujimajiit katimajingit

Atangirlugu atuliqtitauluni aatuvuami uqammariutiliangusimajuq amma ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut uqammariutingit, aaqqiksigutausimavut attanangittukkut amma ilautitsisiarnikkut nunaqaqqaaqsimajut qaujimajatuqarnik tigumiaqtinginnik ilautitsigiaqallattaamata pimmariummat. Katimajirusini katimaqatauvanni imaak ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit amma parnainirmut katimajingit ilautitsinasuarniagut immikkut nunaqaqqaaqsimajunik amma nunaqaqqaaqsimajut qaujimajinginnik akaunaangimmat attarnaqsuni ilaugasuarnituinnaujarmat ukiuqtaqtumiunut ilaakkuqtirninginnut amma atuqtitaugasuarninginnut qallunaat pilirigusinginnik. Imaangugiaqaraluaqtillugu, ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit atuliqtitautitsilutik timajiuqataullattaaqattarajarnianik katutilutik pilirinikkut amma pilirigusiqalutik matuingatsiaqtunik malillugit ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajut iliqqusingit, qaujimaningit, kiinaujaillu kajusitsiarningitigut amma amigangittunik ikajuqtaugutiqalutik iqqanaijaqtut.

Ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut amma parnainirmut katimajingit uqaqattaqsimajut ikajuqsigiaq ilaullattaaqsitsinirmut amma sulijukkut ilautitsinirmut katimajiunginnaujaqtunut katimanilimaakkut, kisiani suli ullumi timiujut aturumaniqsaummata qaujimajimmarinnik qaujimangitaqtunik nunaqaqqaaqsimajut ilauqattariaqaninginnik. Piniarniqatsiaqsimagaluaqsutik ilautitsigiaq nunaqaqqaaqsimajunik kisiani atullattaaqsimangitanga piniarniqarutigingimut kiinaujaqariaq amma/uvvaluunniit iqqanaijaqtikiksamut.

Sugiallarutiksait:

• Piliriqatigiinnikkut aaqqiksuilutik maligaksanik amma pilirivalliugutiksanik ilautitsinirmut katimaviqainnaujaqtunut kiggaqturlutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik, parnainirmullu katimajinginnik amma qaujimajiujut katimajinginnik.
• Amigangittunik kiinaujaqaqtitaulutik ilaugunnarningit nunaqaqqaaqsimajut qaujimajingit piliriqatiqanikkut qaujisaqtimmarinnut ikpigusutsiarutaujunik ilagiliutitsigiaq Inuit qaujimajatuqanginnik.
• Aaqqiksuilutik kiinaujanik mianiqsigusiksanik ikajuqsigutaugujaqtunik katimaviuviqainnaujaqtunut aaqqiksuinikkut, sivuliqtiunikkuk, amma atuliqtitautitsinikkut piliriaksanik sivulliujjauqujaujunik.

• Asijjirlugu uqalimanituinnakkut ilautitauvanniq amma ilautitaullattaaqpalirlutik nunaqaqqaaqsimajut ukiuqtaqtulirinirmut katimajit pilirialimaangitigut

Atausirmik uvvaluunniit marruinnaanik ‘nipiqaninga’ nunaqaqqaaqsimajut qaujimajinginnik ilautitsivanniq qaujisaqtimmarinnut kajusitsiangimmat suli. Suurlu, atausirmi katimajirusirni, kinguniani tisamat arraagut piniarniqaqsimajut tamatumunga amma ilautitsinirmut, marruuk nunaqaqqaaqsimajuk qaujimajimmarik ilauvigililauqsimajangit pijjutigillugu isumagijangit qaujimatuqait miksaanuangajut ilagiliutijauqattaqsitimangimmata qallunaaq qaujisaqtimmariit timinginnut.

Aisisikkut nipiqarujjiqattaqsimajut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik angirutaugiaqanianut 2022,mi silarjuami Inuit maligiaqat ilainnaqtaunginnirmut amma piliriqatigiitsiarnirmut, Circumpolar Inuit Protocols for Equitable and Ethical Engagement,kamagijaullutillu sivuniani 2015 ,atuvuami qaujimajatuqalirinirmut tunngaviujut atuliqtitaullutik 6,nut silarjuap ukiuqtaqtunginnit katimajiunginnarunnarnirmut. Taakkua kamagijaugiaqpallialilauqtutamma atuliqtitautsiarajarlutik ilaullattaarunnaqsigajarmata nunaqaqqaaqsimajut amma ilautitauvallutik nunaqaqqaaqsimajut qaujimajatuqangit.

Sugiallarutiksait:

• Suli aaqqiksuigiallallutik piliriqatigiitsiarutiksanik amma ilaullataaqattarutiksanik amma qanuq piliriqatiqaqtuksaunirmik qanulimaaq piliriniagut ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit amma silataagut katimajinik, piluaqtumik aaqqiksuinikkut amma pigialisaaqtillugit piliriaksait qanuilingagajarningit amma atuliqtitautillugit amma atuqtaunginnariaqaninginnik.
• Aqsururutiqalutik tukisiaqattautigiaqanirmik amma pilirigusiqalutik ilauviullattaarutaujunnaqtunik amma piliriqataullattaarunnaqsilutik ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajunik amma ilagiutilugit nunaqaqqaaqsimajut qaujimajatuqangit.

• Tukisiaqattautilirlutik sumut pimmariummangaat katimajiunginnaqattariaqaninginnik ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajinut

Aisisikkut qaujisimajut tukisiangiluarninginnik akaungiliutaujunik ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajut pilirillutik ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajini amma katimajinginni parnainikkut amma qaujimajiit katimajinginni. Tamakkua akaungiliutaunginnaqquujijut ilitarijaujarialiit amma kamagijaulutik aaqqiqtaugiarutinik. Amisut nunaqqaaqsimajut atuqpammata akaungiliutinik saqqitausimajunik qallunanut amma suli atuqtauvattunik pilirigusiullutik isumaqsurutaungittunik niruariaq amma iliqqusinginningittunik ukiuqtaqtumiut.

Akaungiliutauluaqtut qanuq iqqanaijaqtuksaunirmut ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajini amma asinginni timiujuni imaak qallunaat qaujimangitsiarningit Inuit piqqusituqavininginnik ukiuqtaqtumi, iliqqusinganillu, uvvaluunniit qaujimangitsiaqtut nunaqaqqaaqsimajut qaujimajatuqanginnik.

Gavamakuniingaaqtunik iqqanaijaqtiqaniq ukiuqtaqtulirinirmut katimajinginni taimangat suli akaungiliutaujuq amma katimajiunginnaqtut taimangat ilisaigiaqaliqpattut nutaanik piliriqatiminik qanuiluriaqaniup miksaanu ukiuqtaqtulirinirmut katimajini amma ukiuqtaqtumiut miksaanut qaujimanatik.

Tamakkua kamagijauniaqpata amma tukisiaqattautigunnaqsippata pijjutaujunik ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajunut, aturniqammarikkajaqtuq aaqqiksuiliqpata piliriaksanik – amma titiraqsimajunik tukisigiarviksanik, naittunillu titiraqsimajunik, isinginnillu – tukisianiqsauqullugit inuusilirinirmut-avatilirinirmullu isumaalugutaujunik nunaqaqqaaqsimajunut kinguniuliqtumi ullumilu.

Kamagijauniarlutik ilautitsingiluaqpaniq amma qaujimangiluarningit ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajut qaujimajatuqanginnik kiggaqtuqtiujut ukiuqtaqtulirinirmut katimajini, aisisikkut tuksiraput tukisigiarviksaliuqujillutik ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajut miksaanut amma pimmariuninginnik katimajiuqataunginnariaqaniup aaqqiksuiqataulutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit miksaanut. Tamakkua piliriaksait tilisigutaujunnaqtut nunaqaqqaaqsimajut allavianik tuqquturlugillu tukisigiarviksait kiggaqturlutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit 20^,riliqtangani nalliutiniujalirmata.

Sugiallarutiksait:

• Aaqqiksuilutik tukisigiarviksanik titiraqsimajunik pijjutiqalutik ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajunik amma pimmariunianik sumut ilaunginnaujariaqamangaata aaqqiksuitillugit amma kajusititsivalliatillugit ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut amma ukiuqtaqtulirinirmut gavamalirinikkut nanilimaaq nunanginni.
• Angilligiarlugu, parnagutigilugillu, amma aqqiksuivallialutik pivalliajulirinirmut katimajiujut piqasiutitsiniaqtillugit isumaalugijaujunik pijjutiqalutik inuusilirinirmik, iliqqusilirinirmik amma iqqaqtuivilirinirmik pimmariutitaummata ukiuqtaqtumi nunaqaqqaaqsimajunut.

• iniksaqaqtitsilutik, parnaigunnarlutik, amma nalunaiqsilutik kiinaujanik inunnut qaujisaqtaujumajunuangajunik

Aisisikkut qaujimajut ukiuqtaqtumiutalirinirmut katimajiit piliriangit kajusitsiarniqsautitaugajarmata nunaqaqqaaqsimajunut. Kisiani, isuilluurutaunginnaujaqtut ukua iqqanaijaqtikiksarniq amma kiinaujaqatitaunginniq piliriaksanut qaujisarnikkut kamagijaulutik nunaqaqqaaqsimajunut. Kiinaujakiksarniq akaungiliutauvammat ilaunginnaujarialinnut pilirijunut amma parnaivanniq pilirigusisanginnik ukiuqtaqtulirinirmut katijitigut, pijjutaujunut piliriaksanut nammanangimmata.

Aisisikkut atuliqujivut imaak ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut asijjiriaqullugit piliriangit aaqqiksuinikkut sivulliujjauqujaujunik piliriaksanik amma kiinaujanik imaak katimajiujut ilaunginnarunnaqullugit katimajunut ikajuqsijausimatsiarlutik. Silarjuami katimajiuqataujut piliriaksaqaqput akaungiliurutaujunik kiinaujanik atuinnautitsinikkut katimajiunginnaujarnirmuangajunik kamaniarlutik piliriaksanik. Tamakkua piliriaksait pinasuqatigigutaugialiit amma maligutigilugit tunngavinginnik uqausiusimajuni silarjuami Inuit maligangit ilainnaqtauttailinirmut amma piliriqatigiitsiarnirmut, Circumpolar Inuit Protocols for Equitable and Ethical Engagement.

Sugiallarutiksait:

• Ukiuqtaqtulirinirmut katimajikutigut aaqqiksilutik ikpigusugutiksanik katimanikkut ilauvatut kajusitsiaqattaqullugit amma sivuliuqpallutik parnainirmut timiujunik amma qaujisarnirmut piliriaksanik.
• Katimajiujut amigangittunik kiinaujaqalutik amma parnailutik pijiriaksanik, aaqqiksuilutillu, sanamaniksanginillu kamalutik sivuliqtiqalutik ukiuqtaqtulirinirmut katimajiit piliriangitigut.
• Aaqqiksuilutik aisisikkut kiinaujanik nuatsigasuarusiksanganik ikajuqsinikut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik katimaqatiqanikkut allavilimaanginni aisisikkut. Ikajuqtaujumavallutik ikajuqtiqariaqarutik qaujimajinik.

Aisisikkut tuksiraqput ukiuqtaqtulirinirmut katimajinit, asinginnillu nunalirjuanit, nalagiaqpattunillu ikajuqsigiaqattaqullugit ilautitsillattaarnikkut katimanikkut nunaqaqqaaqsimajunik nunagijani, amma piliriangitigut ukiuqtaqtulirinirmut katimajiujut. Takkuangutillugit titiraqsimajut, aisisikkut piniarniqaqtut ilaunginnaujariaq amma piliriqatiqainnariaq amma utaqtuinnaqtut ikajuqtiksanik kajusititsigiaqaramik aisisikkut ikajurutinginnik katimajiuvviqainnarnirmut amma piliriqatiqanikkut ukiuqtaqtulirinirmut katimajinik saqqititsiqatauniviniagut.