Inuit Ikajuqtuiningit Umiarjuakkuuqpattunut Isumaliat Ukiuqtaqtuup Imangitiguqtut

Inuit piqataulutit silarjuami umiarjuakkut nunalinnit katiqataulutit 81−nganni katimaniujumi Imarmit Paqqittinirmut Katimajiralaanginni (MEPC) taikani Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiit (IMO) tamani pinasuarusirmi Lantami. Katimajjutissangit Isiaqijunik Gaasinik (GHG), piusivaallikannirasuarlugit imarmi nipiqaluaqtailimatittinasuarnirmut Parnautinik Pigiarutaulutit, ammalu Inunnut Kanatamiutarnut, Isiaqijunik Aulataujunnarlutit (ECA) Kanataup Ukiuqtaqtungita Imanganni Inuillu Nunanginni.

“Atangittutit kisiani piqataunngittuq imavimmi Kanatami ataani 6−nginniittunik (degrees) paqqijausimajut Isiaqijunik Aulataujunnarlutit (ECA) 2013−minit. Taanna tunngasuttitavut pigiarutik Kanatami taimailluatittillutit paqqittijut Inuqutitta nunanganni”, uqalauqtuq Liisa Qiluqti Qupirrualuk, Inuit Ukiuqtaqtumut Katimajingit (ICC) issivautaup tungilinga ammalu aulattiqataulluni Inuit Ukiuqtaqtumi Katimajinginni (ICC) tilijausimajuq taikani Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiit (IMO). “Qinniqtamit Pauqijunik isiaqijunit umiarjuarnit, taikani Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiit (IMO)-nalunaiqtausimajut Ukiuqtaqtumi imarmituaq, marruaqtinngualiqtunit pitaqarniqsausimaliqtuq akunninginni 2015 tikittugu 2021. Kanata upigijaugialit assuruqattaqsimaninginnut tamakkuninga saqqiittailimaninginni asijjiqsimammarimmata ammalu mikillivaallitittisimallutit isiaqijunik tamatuminga Isiaqijunik Aulataujunnarlutit (ECA) Kanataup Ukiuqtaqtunginni.”

Paurmit tamakkua paurjuujaaqtut mikijuutiruluit umiarjuap tuqtuanganiinngaaqtut. Tamakkua katittugit attuiniqarunarngata akunikallauliqtillugit, piungittumit pitaqaliqtittigunnaqtutit aniqtirijjutaujunnaliqtutit uummatirlugutaugunnaqtutit, aanniataarunnaqtutit, irniallu alusirlurunnaqtutit. Angijualummillu uqquusivalliajjutaukkaniqtuni nunalinni sikuiqsarailiqtunilu aputiijaqsarailiqtunilu, taimainningannut sila asijjipallianinganni sukkaliniqsammariuliqtuq najuqtailluni nirjutinut ajjigiinngittunut nunguppalliagunnaqtutit. Tamanna attuiniqallarimmijuq inuit niqissaqarunnarninginni ammalu piqqusinginni tigumiattiarasuarnirmit.

Ammalukkanniq Isiaqijunik Aulataujunnarlutit (ECA) tussirautimi, Inuit Ukiuqtaqtumut Katimajingit (ICC) assuruutiqaqsimajut piqataugiaqarninginni ammalu taimailluarjuumijumillu ingirralutit tamakkuninga makimajjutissanik assuruutaujunik pitaqaqunagit, attuiniqarunnarngata Inunnit nunalinni taimaitittingittunit silami asijjiijunik kisianili attuqtauniqpaangullutit. Kanatami piliriqatauluni inunnit pivallialutit akituluanngittukkut parnautiliurlutit tamatumunga Isiaqijunik Aulataujunnarlutit (ECA) taimaak Inui Angirutinginni Katujjiqatigiinnik ikajuqtuqtauqujavut tussirautiujuq. Piunngittunit makimajjutissanit attuiqujinata Inuit Nunalinginni piuniqsanit salumaniqsanit aturlutit imakkut uqsurnit pitaqannginiqsauliqullugit Isiaqijunik Aulataujunnarlutit (ECA) pimmariummat Inunnut.

Inuit sivulliqpaujjinasuarngata piliriqatiqarnirmit Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiit (IMO) upinnarani umiarjuakku ingirraniujut pimmariummata makimajjutissaullutillu, surunnatullu attuikammaqattarngata imavittinni, ammalu katiqsupalliallutit attuiniqasuungummata Ukiuqtaqtuuq imanginni najugaujunillu nirjutinnut, inuqutittinnut, uqausittinnut, piqqusittinnut inuusilimaattinnut pijariatuqattarngata uumajunik najuganginnillu pillugit. Inuit Ukiuqtaqtumut Katimajingit (ICC) tilijausimajuq tamaani kiggaqtuijiulluni Inuit Kalaałłiit Nunaanimiut, Kanatami, Alaaskami ammalu ᕼaitsuk (Heiltsuk) Allait Katimajinginni, Allait Nunaqaqqaaqsimajullu Puritis Kalampiami, Kanatami. Issivautaup Tungilinga Qupirrualup uqalauqtuq, “Inuit Ukiuqtaqtumut Katimajingit (ICC) quviallarittut tilisisimammata Inuit piqataullutit nakituinnaaqsimajut Inuit Nunanganni, ammalu ᕼaitsuk (Heiltsuk) Allanit tusaqtittikannirunnarngata piliriqatiqarlutillu silarjuami isumaliuqtinik tusaqtaulutillu isumaaluutivut.”

Unikkaarijarnit, ᕼaitsuk (Heiltsuk) Allait Katimajinginni unikkaalaurngata ilaliujjaugiaqarninginni Nunaqaqqaaqsimajut piqqusituqangit qanuittutuinnattiangugaluaqqata Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiit (IMO) piliriangulutit maligaqtigullu. ᕼaitsuk (Heiltsuk) Allait Katimajinginni Angijuqqaanga Miurulin Silat uqalauqtuq, “piqatautigumajalimaavut Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiit (IMO) pigiaqtauqullugit tamakkua silarjuami maligait kamagijauliqqillutit piqqusiqtigut attuqtauniarninginni Nunaqaqqaaqsimajut imarmut kuvijuqarniqqat umiarjuallu ingirraniriqattaqtanginni. Lantamuuqsimagatta Kanata ammalu Nunaqaqqaaqsimajut pimmariugijauqullugit piliriqatauttiaqullugit Silarjuami Katujjijiit Nalunaiqtausimaninginni Pijunnautinginni Nunaqaqqaaqsimajut ammalu takutillugit sivukkaqtaigiaqarninginni ilisarijaulutillu issivaaqatiqarlutit taakkuninga ᕼaitsuk (Heiltsuk) piqqusittinni jagailiqtatinni imakkut umiarjuaqtaqaqattarningitta kuviqattarninginni nunattinni.”

Inuit Ukiuqtaqtumut Katimajingit (ICC) Issivautanga Siura Uulsvik uqalauqtuq, “Taimaassainnaq isumaaluutiqaratta ᕼaitsuk (Heiltsuk) Allangititut atausirmit nipiqariaqaratta Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiit (IMO) 2025−mi, turaagavut amisut Nunaqaqqaaqsimajut piqataulutit Silarjuami Imalirinirmut Katujjiqatigiinginnut (IMO) isumaliuqtillugit,” uqaqtunilu. “tamanna tigusivallianiummat Nunaqaqqaaqsimajunik ilagijaulutit isumaginasuttaraluanginni uqausiqaqtillugit ammalu isumaliuqatauqattalutit naarilutillu imalirinirmut atuagarnit.

-30-

CONTACT: