Viivvuari 21, 2019 – Lantan, UK – Tamaani pinasuarusirmit Silarjuami Imarmiutalirijikkut Katujjiqatigiingit Katimajiralaangit surunnaqtuqtaaqtititailimanirmut kamagijaqarnimullu katimajunut Laantami, UK Inuit Ukiuqtaqtumiiuqatigiit Katimajingit Kanata Angijuqqaap Tungilinga (Silarjuamut) Liisa Qupirrualuk katimaqataulauqtuq unikkariaqtuqtuni inuit nipinginni ukiuqtaqtumi umiarjuakkuuqpattuni salumaniqsaugiaqarninginni, attananngillutillu uqsualuit namutuinnaaqpattut. Katimajjutinginni imaittuullutit, “Uluriananngitittiniqsauningit aturningillu usikattarninginnillu Uqsualunni ilaqanngittunit umiarjuakkut Ukiuqtaqtuup Imangitiguuqtunit”.
Uqsualut ilaqanngittut nuqqaqtitausimammata Aanaattika imanginnu, ammalu Silarjuami Imarmiutalirijikkut Katujjiqatigiingit surunnaqtuqtaaqtittailimatitinirmut Kamagijaqarnimullu katimajiralaangit atuliqujivut Silarjuami Imarmiutalirinirmut Katujjiqatigiinginni qanuq Uqsualuit ilaqanngittut kamagijaugiaqarmangaata Ukiuqtaqtuup imangittiguuqpattut. Silarjuami Imarmiutalirinirmut Katujjiqatigiinginni.
Silarjuami Imarmiutalirijikkut Katujjiqatigiingit taakkuangujut Silarjuami Katujjiqatigiit timinga akiliititauvammata maligaliurninginni Silarjuami Usikkattarninganni umiarjuakkut. Taakkua Uqsualut salummasaqsimanngittut Ukiuqtaqtumi ikajuurniqaqataqtut imarmiutalirinirmut katujjiqatigiinginni piliriarijarialinginni paqqittininginni imavinni ammalu Inunnit aanniaqtailimagiaqarninginni ammalu pinnginiqsautittigalaaliqtutit silami asijjipallianinginni tamakkununga Silarjuami Katujjiqatigiit ikupittulirinirmut turaaganginni, piluaqtumi Sila Asijjipallianinganni, ammalu Imavik (SDG 13, ammalu 14).
Inuit Ukiuqtaqtumiiuqatigiit Katimajingit (Kanatami) Angijuqqaap Tungilinga unikkaalauqtuq matuiqpallialiqtillugit katimajiit unikkaarniaqtut. “Silarjuami Katujjiqatigiit Nalunaiqsiningit Pijunnautinginni Nunaqaqqaaqtuminiit ilisarijaulauqtut piqqusitta pijunnautingit, pivallianirmut pijunnautiit, nunaqaqqaaqtuminiit qaujisaningit ammalu namminiq pinasuarniq,” uqalauqtuq Liisa Qupirrualuk. “Taakkua surunnaqtuqtaaqtititailimanirmut kamagijaqarnimullu katimajiralaangit qaujimattiarialiit taakkua nunaliit piunngittualukkut attuqtaukammanniangimmata, piqqusingittigut, inulirinirmut makimajjutinginnillu isumaliuqtuqaqtillugu uvani. Tamanna kajusitigunnarattigu piusivalliqtigasuarlugit inuit nunalingit pimmariujukkut nuqqaqtitaunasunninginni atuqtauqattarninginni usikaqtaqtiuninginnillu Uqsualut ilaqanngittut Ukiuqtaqtuup Imangitigut.”
Qupirrualuk unikkaalaurmijuq uqaqtuni inuit ikajuqtuiqattaqtut nuqqaqtitauninganni atuqtauqattaqtut Uqsualut ilaqanngittut Ukiuqtaqtuup imanganni. Tamanna malittut Julaimi, 2018 Inuit Ukiuqtaqtumiiuqatigiit Katimajingit Utqiavik Nalunaiqtausimaningani, Maligarmit 18−mi, tilisimajut Inuit Ukiuqtaqtumiiqatigiit Katimajinginni imaiqujaullutit: “Uqaujjigiaqtiulutit ajauqturutinik Silarjuami Imarmiutalirinirmut Katujjiqatigiinginni ukiuqtaqtumi nalunaikkutinik, asinginnillu silarjuami ammalu avittuqsimajut atuaganginni, tuavirnaqtunit kamajariaqarninginni, ammalu akuttujuutijjuumilugit uqsualuit ilaqangittut attuiluaqunagit imarmiutaini iqalunnillu silalu malittugu asivarniuvattunik ammalu attanaqtumiiqunagit avativullu paqqijauttiarluni ” Qupirrualuk uqaqtuni, “tamanna taimaigialik akiqanngillugu uvvaluunniit assurunnangilluni nunalittinnut.”
Uqsualut ilaqanngittut qiniqtualuummat siqullugassaunani nillasuttumi Ukiuqtaqtumi. Allaak qanuittuujaanngittuugaluarnit, kuvijuqarniqqat kamagiaqarnitinni Ukiuqtaqtumi ajurnallarikkajaqtuq. Kanatami umiarjuakkuuqtut ukiuqtaqtumi atuqattaqtut Uqsualut ilaqanngittut Uqsualuit ilaqanngittut pujurlummi qummut ingirramimmata ulurianaqtutit piuningittuullutit suurlu (sulphur) ammalu (nitrogen oxides), qiniqtaillu pujurlualuit. Asijjirlutit Uqsualut ilaqanngittumit mikiniqsamit (sulphur−limmi) kilillijaallitittisuungummata Qinniqtaalunnik Silamuuqqaqtunit 30-80%−mi.
Qupirrualuk uqalaurmijuq ungataanuuluaqtuq 50% qautamaat inuit nirivattangit nunaminngaaqsimajut imarmillu. Salumaningani avatinut imarlu uutturassaunngittuq qanugi piutigimmangaaq. Uqsualut ilaqanngittut kuvijuqarniqqat assualuk ulurianaqtumiigajaqtut nunalit. Ammalu inuit nunalingit ulurianaqtumiinniqsaulutillu niqigivattangit taikkunanngat Kanatamiutarnit, ingirrajulirinirmut akinginni akitujurjuaraaluullutit sunakkutaalimaapaluit, piqasiutillugit niqiit, arraagutamaat umiarjuakkuuqattaqtut.
Piqujaliurialit qilamimuugaluaqqat taimak asijjirunnarajarngata surunnaqtulinnit Uqsualunnit suurlu Uqsualut ilaqanngittut, ammalu “asijjirlutit uqsualunnut kiinaujanik” ilagijunnarmijata taimaak.
Qupirrualuk uqakkaniqtuni qallunaani 600 umiarjuat tikiqattaqtut piuniqsamit salumaniqsami Uqsualuqarialiit, surunnaluanngittunit taijattinni maanna Saqqiqattaqtunit Sururniq Aulatauninga. Aaqqisuqtausimammata ulurianaluaqtailimallutit saqqipattut anirnitinnut attuiniqaqtunit inunnut. Taimaak umiarjuat “uqsualunni asijjiqqagit”, surunnaqtuqannginiqsani ilaqarlutit qallunaaniittunit Saqqiqattaqtunit Sururniq Aulatauninga, asianingaaq atulirlutit Surunnanginniqsanit Uqsualut ilaqanngittut ukiuqtaqtumi.