Press Releases

Documenting our Progress

Home » Tusarassaruqtitausimajut » 2012 » Pivallianiqatsimanikittuq Silami Saviksaqarniq Pillugu Sitamangani Katujjiqatigiit Nunarjuamiuqatigiit Aajiiqatigiingninginni

Pivallianiqatsimanikittuq Silami Saviksaqarniq Pillugu Sitamangani Katujjiqatigiit Nunarjuamiuqatigiit Aajiiqatigiingninginni

Julai 10, 2012 – Punta Til Iasti, Juruguai / Aatuaa, Kanata – Katujjiqatigiit Nunarjuamiuqatigiit Avatilirinirmut Piliaqsaq sitamangat Gavamauqatigiini Aajiiqatigiingnirmut Katimajiralaani katimajuminiit pigiaqsutik Juuni 27−ngutillugu tikitsugu Julai 2 Punta Til Iasti, Juruguaimi. Tuvaarijaminiq Aajiiqatigiinniujut, tuvaarillugu aajiiqatigiingnirni maligatigut tilijaujjutauluni, nunarjuami nunaqaqqaaqsimajunut saviksaqarnirmut atuinnauniq atuliqtitauqullugu Utupiri 2013.
Aajiiqatigiingniqtaqaqattariaqaqpuq inuit pillugit pijjutigillugu ilangit Ukiuqtaqtumi sururnaqtuqauqtut amisunngupalliatuinnarmata attuinirlugunnaqtut ilusinginnit uumajut inuillu. Tamanna nalunaiqtausimammat aanniaqarnangittulirijikkunt uqaujjigiaqtinginnut arnait qiturngiuqtut isumaaluutausimalirninginnik marruunnut Kanatami avittuqtaisimajut gavamanginnut tamanna saviksaq; natup tingungani, ammalu qilalugaup niqingani.
Tamanna saviksaq nunamiutatsajaugaluaqtillugu, qaujisarnikkut uqausiusimajuq 90−pusamiik saviksaqarninga Ukiuqtaqtumi ullumi inungnut piluqqusiqtausimalluni. Maannaujuq, anginiqpaamik saviksaja pujurlummiinngaaqpattut aumaaluqtuttuni−uummaqqutiliurutiniingaaqtumik sukattumik kiinaujaliurutauliqpalliajunut, piluaqtumi Aisami. Tamakkua pujurlumiingaaqpattut sivitujumut−ingirravangmata initaaqpatsutillu ungasittuni−nunani suurlu ukiuqtaqtumi, nunarjuami nunaqaqqaaqsimajunut aulatsiniaqtunik kinguumajaujuqaqtuq aulatautsianiarmat tamanna ingirrajuukkut−iqaariaqanngititauniq.
Kisianili, qaujisautiurataaminiq atuqsutik qaritaujatigut qaujisarnirni qaujijausimajuni Ukiuqtaqtumi kuuttuni pijjutauniqpauninginnik saviksaqaulirninginnut Ukiuqtaqtumi tariurmuaqaqtut akuniuliqtumik tamanna qaanginnaarijausimalirmat. Sukattumik silaup asijjiqpallianingata qaujijauninga Ukiuqtaqtumi sulikkanniq ilaliutititsimmat namungaajarninganik saviksaup nunami, suurlu aujuittut auppallianinginnut ammalu aujattut ukiuqtaqtut ikualavalirmata nunatuningit.
Taakkua Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingit kiggatuqtaminiit saviksaq aajiiqatigiigutautillugu Iiva Kuriammulmut ukunangaaqsuni Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnut Kanatami uqaujjigiaqtiulluni Kanatami katimajaqtuqsimajunut, ammalu Parnuna Igiti Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajinginnut Katimajiuqati Kalaałiit Nunaani upaksimajuminiq taannatuulluni qaujisaqtiulluni.
Piqatauviqarniq uqausiutillugu katimanirmi atangiqtumik, Parnuna Igiti uqaqtuminiq: “aniqtirituinnanngilagut sururnaqtunik sururnaqtuniingaaqtunik, saviksaq ilagijaulluni, saviksaqarniq silataaniingaaqpanniqsaq ukiuqtaqtuup. Aktuqtauniqsaummijugut silaup asijjirninganut, nillasunniit marruaqtiluaqtumik uqquusivallianiqarma asingit taimaimmata nunarjuami. […] tamanna katinninga sururnaqtut ammalu silaup asijjirninga ukiuqtaqtumi marruatiqtumik sururutiqarniq, piniarnitinnuungittuq. Taimaimmat saappattugut nunarjuami nunalingnut, ikajuqtaugumalluta ilinnut saqqititsiniaratta sannginiqsamik aturatsamik saviksaq pillugu, piluaqtumi ippigitsiarlugu silamut aulataujut pujuit ammalu siammapanningit.”
Pivallianiqaqsimagaluaqtillugu aajiiqatigiiguutauqattaqsimajunut, katimajaqtuqsimajut aivagutiliminiit nalliak isumaalunnaniqpaummangaaq qanurlu kamagijaujariaqarmangaata – katitsugit taakkusainnait uqaqatigiiguutauqattaqsimajut ilanginni sivulliutitaullutik. Ilangit nunalirjuat ippigijaliminiit silakkut tittauvattut pinailutauniqpaugianginnik nunarjuami akaungilliurutaummata silakkut usikatanniarluni, ammalu uqausiulluarunnarani nunarjuami pilirianguniarluni Asingit nunalirjuat uqaqattaqsimajut siammaqattarniit imarmut nunamullu kamagijaugiaqallarinninganik, ammalu ajjigijautitauluni kamagijaugiaqarninga. Kanata uqaqsimajuq katimanirninni pimmariuninganik saviksaup siammaqattarninga silamut, qanurlu attuiniqarmangaaq nunaqaqqaaqsimajunik.
Nunalirjuat angiqatigiitsimaliraluaqtillugit tamanna pillugu inuup timingata ilusinga pimmariuninganik, katimajaqtuqsimajut angiqatigiigutiqarunnaninngittut qanuq inuup timingata ilusinga kamagijaugunnarmangaaq nunaqaqqaaqsimajuni. Amisuuniqsait nunalirjuamiutait takugumagaluaqtillugit immikuuqtumik titiraqsimajumik timiup ilusingata miksaanuungajumik, amisut nunalirjuaruqsimajut tamanna uqausiusimagunnarianganik nunaqaqqaaqsimajunuungajumi titiraqsimajumi, titiraqtausimavigigunnaqtanginni.
“Kajungirnaqpuq qaujiluni Kanataup sivulliutitanginnik pimmariujunik angiqatigiigutimik nunaqaqqaaqsimajunut Ukiuqtaqtumi.”, uqaqtuminiq Tuain Simis, Inuit Ukiuqtaqtumiuqatigiit Katimajingita Kanatami angajuqqaanga. “niriuttunga nunalirjualimaat atsuruaqakkannirniarmata katimautiminnik piliriaqarlutik turaagaqarlutik atuutiqatsiaqtumik angiqatigiigutimik kingulliqpaami katimalirutik. Piviksakimmat qaujimagiatsiarlugit tamakkua aajiiqatigiigutiit kajusititautsiaqattaraluarmangaata, ammalu taikkua iluunnatik isumaaluutaujut uqausiujariaqarmata tusaqtautsiarlutillu.”

Katitsugit tallimat aajiiqatingiinniugajaqtillugit katimajiralaat katimaliraippata niriugijausimammata, ammalu kingulliqpaarigajaqtanga pigiarajaqtuq 14−mik tikillugu 19 Jaannuari arraaguulaaqtumi Jinivami, Suitsulan.

The Inuit Circumpolar Council (ICC) is an Indigenous Peoples’ Organization (IPO), founded in 1977 to promote and celebrate the unity of 180,000 Inuit from Alaska (USA), Canada, Greenland, and Chukotka (Russia). ICC works to promote Inuit rights, safeguard the Arctic environment, and protect and promote the Inuit way of life. In regard to climate change, we believe that it is crucial for world leaders and governments to recognize, respect and fully implement the human rights of Inuit and all other Indigenous peoples across the globe.